Doarjagat nannusmahttit mielváikkuheami kultur – ja astoáiggedoaimmaid  

Ráđđehusa doaibmaplánas «Buohkat fátmastuvvon!» loktejuvvo mielváikkuheapmi mánáin ja nuorain hábmemis báikkálaš astoáiggefálu vuoruhuvvon oassin.  

Mánáin ja nuorain lea riekti gullot dain áššiin mat gusket sidjiide, ja struktuvrrat sin mielváikkuheapmái gávdnojit earret eará nuoraid ráđiid bokte buot suohkaniin.  

Kulturtanken almmuha dál ohcan ládje ruđaid, 1 million kruvnnu, mielváikkuheame doaimmaide mánáin ja nuorain báikkálaš astoáiggefálus, mas lea earenoamáš deaddu ovddideame dáidda- ja kulturfálaldaga.  

Ruđat galget mannat ovddidit mielváikkuheame modeallaid maid sáhttá sirdit earáide, ja dieinna lágiin váikkuhit ahte mánát ja nuorat fátmmastuvvojit dávjjit ja gaskal eanet relevánta mielváikkuhanmetodaid bokte.  

Sávaldat lea ahte doaimmat heivvehuvvojit ovttas bargun gaskal eambbo aktevrraid.  

Bagadeaddji supmi lea 200.00 – 500.000 kruvnno, dat mearkkaša sullii gaskal guovtti ja viđa prošeavtta.  

Jus šaddá viidáset fievrriedeapmi ruhta juoludemiin mielváikkuhan ortnegis, dat vuolgá das mot Stuoradikki jahkásaš bušeahttamearrádus lea, de dát ruđat sáhttet maiddái almmuhuvvot 2025s. Doaimmat mat ožžot doarjaga 2024s, sáhttet maid ohcat doarjaga viidáset ovddideapmái.  

2021s ja 2022s ožžo 28 suohkana doarjaga Kulturtankenis iskat mot sáhtášedje fátmastit mánáid- ja nuoraidkultuvrra buorebut iežaset plánenproseassain. Gávcci dain prošeavttain leat čoahkkáigesson dás: Metoder og modeller for å involvere barn og unge.

Njuolggadusat  

Ohcanáigemearri mánnodaga 21.golggománu 2024 diibmu 12:00  

Gii sáhttá ohcat:  

• Eaktodáhtolaš organisašuvnnat mat leat registrerejuvvon Frivillighetsregisteret bokte  
• Suohkanat, filkasuohkanat ja suohkanlaš/filkasuohkanlaš doaimmat

Ovttaolbmofitnodat, priváhta olbmot ja kommersiála fitnodagat eai sáhte leat ohccin, muhto lea vejolaš háhkat ovttasbarggu gaskal aktevrraid main leat ieš guđet lágan beroštumi ulbmilat, ovdamearkka dihtte gaskal profešunealla fitnodagat ja amatevrraid / eaktodáhtolaččaid, dahje sektorgaskasaš ovttasbarggut.  

Ulbmi ortnegiin 

• Cegget ja ovddidit buriid modeallaid mielváikkuheami mánáin ja nuorain báikkálaš eaktodáhtolašfálus, earenoamážit deadduhuvvon ovddidit dáidda- ja kulturfálu, maid lea vejolaš fievredit eará aktevrraide.  

• Arvvosmahttit ovttasbargguide aktevrraid gaskal geat barget mánáid- ja nuoraidkultuvrrain.  

• Váikkuhit ovdanahttit máhtu ja vásahusjuogadeapmái. Modeallat ja vásahusat, konkrehta plánat mat ráhkaduvvojit ja dat proseassat mat olihit dán fertejit duođašti dan dakkár formáhtas mii lea vuogas juohkit earáiguin. Nie sáhtet bohtosat ja vásáhusat boahtit buorrin eambbo olbmuide.  

Masa sáhttet doarjjaruđat geavahuvvot?  

• Olggosgolut mat čatnásit fátmastit suohkanlaš/filkasuohkanlaš nuoraidráđđái, dahje eará orgánaide mánáin ja nuorain váikkuheamit, proseassaid, oktan bálkkáin. 
• Olggosgolut mat čatnásit ovddidit ovttasbarggu gaskal aktevrraid suorggis nannet mánáid ja nuoraid mielváikkuheami báikkálaš asttoáiggefálus.  
• Olggosgolut čađaheame mielváikkuhanproseassaid ja vejolaš aktivitehtaid mat leat boađusin mielváikkuhanproseassas (čoahkkinbiebmu, latnjaláigu, bálkkát ja nu ain)  
• Máhttolokten ohcciide ja nuoraide.  
• Girdda 10% rádjái ohcansubmis sáhttá mannat hálddáhuslaš olggosgoluide mat čatnašit prošeavtta jođiheapmái.  

Masa doarjja ii sáhte geavahuvvot?  

• Dábálaš jođihanolggosgoluide. Jođihanolggosgolut mearkkašuvvojit dás olggosgolut mat gávdnojit beroškeahttá prošeavttas, ovdamearkkadihte visteláigu/kontuvrrat, el-rávdnji, ja eará geardo olggosgolut.  
• Sisaoastin/ruhtadit rustegiid maid sáhttá geavahit olggobealde prošeavtta rámmaid, ovdamearkkadihte dihtorat, viessogálvvut, čuojanasat, teknihkkalaš ávdnasat ja diekkár sullásaš.  
• Doaimmat mat lea juo čađahuvvon.  
• Aktivitehtat mat leat oassin ohcci dábálaš doalus.  
• Priváhta, gitta dahje eará ládje olggušteaddji doaimmat.  
• Vuoittut dahje skeaŋkkat.  

Kulturtanken áigu gieđahallamis ohcamušain  

• Vuoruhit ohcamiid main leat ovttasbarggut gaskal eanet aktevrraid.  
• Vuoruhit ohcamiid main lea ulbmilin ovddidit modeallaid maid lea vejolaš fievrredit eará aktevrraide.  
• Veardidit kvalitehta ja vejolaš ulbmiloliheapmi prošeavttas.  
• Vearditi ohcansupmi dan ektui mot sáhttá vuordit ulbmiloliheame ja seaivvasaji.  
• Gozihit ahte ruhta juhkkojuvvo gaskal iešguđet lágan doaimmaid háhkan dihte molsašumi vásihanvuođus.  
• Gozihit ahte ruđat juhkkojuvvojit viidát geográfalaččat.  

Kulturtankenis lea vuordámuš oažžut eambbo ohcamušaid go ruhta lea. Dat mearkkaša ahte Kulturtanken ferte vuoruhit ohcamiid gaskal, mii dagaha ahte leat buorit ohcamušat mat eai olit doarjaga.  

Raporta addin 

Sii geat ožžot doarjaga prošeavttaid dán ohcan vuorus, galget maŋemusat 31.juovlamánu 2025 sáddet raporta ja rehketdoalu.  

Raporta galgá čájehit sisdoalu ja bohtosa prošeavttas, dakkár vugiin maid lea álki juohkit. Ruhtajuolludeapmi mii lea badjel 400 000 galgá reviderejuvvot stáhtá autoriserejuvvon  rehketdoallodárkkisteaddj bokte dahje registrerejuvvon rehkedoallodárkkisteaddji bokte.  

Eambbo dieđut raporta birra bohtet juolludanreivves.  

Váidinvejolašvuohta  

Váidináigi lea 3 vahkku dan rájes go mearrádus lea vuosttáváldon.

Juolludan mearrádus rehkenastto eaŋkilmearrádussan.  

Eaŋkilmearrádusa maid sáhttá váidit.  

Váidde ferte sáddejuvvot Kulturankenii.